Lokakuu lähenee loppuaan mutta vielä sain poimittua muutaman ruusunoksan omalta pihalta. Aivan ihanat nämä meidän maanpeiteruusut (The Fairy) jotka kukkivat heinäkuusta lokakuuhun kunnes pakkaset tulevat. En ole mikään viherpeukalo tai rikkaruohojen nyppijä mutta nämä ruusut ovat pärjänneet jo viitisen vuotta. Niistä saa kukintoaikana poimittua monta kimppua ja ne tykkäävät vain hyvää kun niitä saksii ahkerasti.
Asetin oksat pieneen lasimaljakkoon työhuoneen pöydälle ilostuttamaan ja muistuttamaan kesän lämmöstä näillä pakkaskeleillä. Miten tämä kylmyys aina yllättää ja taas kerran oli kiireellä kaivettava toppavaatteet piloistaan. Mutta on nämä vuodenaikojen vaihtelut kuitenkin rikkaus koska uskon että jokaista osaa arvostaa ihan eri tavalla kun ei aina ole vain sitä yhtä ja samaa vuodenaikaa.
Hyvää perjantai-iltaa!
———-
Oktober närmar sig sitt slut men ännu kunde jag plocka in några rosor från egna rabatten. De här marktäckande rosorna (The Fairy) är så fina med sin blomning som sträcker sig från juli till oktober då kölden sen tar dem. Jag har inte speciellt gröna fingrar och är inte värst aktiv med att plocka ogräs men dessa rosor har klarat sig i fem år nu. Kan plocka in flera buketter av dem under blomningstiden och de tycker bara om ju mer man klipper dem.
Satt de några kvistarna i en liten glasvas på bordet i arbetsrummet var de ger glädje och påminner om sommarens varma dagar. Så kallt det blev igen plötsligt, den här kylan kommer nästan alltid lika överraskande och man får igen leta fram alla varma kläder från sina gömställen. Trots allt är våra olika årstider en rikedom för jag tror att man uppskattar var och en av dem på ett annat vis än om det hela tiden skulle vara en och samma årstid.
Ha en bra fredagskväll!