Tänä aamuna kun astuin ovesta ulos, tuli ensimmäisen kerran se ihana kevät-talven tuoksu ja tunnelma vastaan. Valo ja lintujen viserrys. Jännää miten tiettyjä asioita yhdistää muistoissa juuri johonkin tiettyyn tuoksuun tai tunnelmaan. Tänä aamuna muistin vahvasti omaa lukioaikaa, penkkareita ja ylioppilaskirjoituksia juuri tuosta kevät-talven tuoksusta ja tunnelmasta, vaikka aikaa siitä on tänä vuonna kulunut jo kaksikymmentä vuotta. Miten siitäkin voi olla jo noin kauan? Sehän oli aivan äsken.
———
Idag möttes jag förs första gången i år av den där härliga vår-vintriga doften och känslan när jag steg ut från dörren. Ljuset och fågelkvitter. Förknippar alltid den doften och känslan till tiden i gymnasiet och studentskrivningarna. Tänk hur dofter och känslor påminner så starkt om något fast det i år redan har gått tjugo år sedan dess. Hur kan det vara så länge sedan? Det var ju alldeles nyligen.
Viikonloppuna Plantagenista löytyi iso kimppu leinikkejä ja vieläkin ne ovat noin kauniina pysyneet. Ostan melkein enemmin näitä kuin tulppaaneja. Joka kerta petyn tulppaaneihin nykyään kun ovat mielestäni jo seuraavana päivänä huonon näköisiä eikä ne koskaan aukea sillä tavalla kivasti, kuten ennen vanhaan.
———
Hittade en stor bukett med ranunkler på Plantagen förra veckoslutet och ännu är dom så här fina. Köper nästan hellre dem än tulpaner. Blir varje gång lika besviken på tulpanerna nuförtiden. Tycker att dom ofta ser dåliga ut redan följande dag och dom öppnar sig inte mer så där vackert som dom brukade göra förr i tiden.
Samaisia kukkia plantagenista kotiutui viikonloppuna myös tänne, mutta vaaleanpunaisena! 🙂 Ovat kyllä (nämäkin) yksiä suosikkeja! <3
Ihanaa iltaa! <3
Nämä(kin) ovat tosiaan niin ihania <3 Itsekin mietin jonkin aikaa vaaleanpunaisten ja valkoisten välillä 🙂 mutta päädyin sitten valkoisiin. Ihanaa Ystävänpäivää sinulle <3
Kauniita leinikkejä! 🙂 Ja voin samastua tähän, että etenkin erilaiset tuoksut tuo paljon mielleyhtymiä. Ja monesti tietty tunne tulee ennen kuin edes muistaa mihin tuoksu liittyy. Kerran myös naurettiin miehen kanssa, kun tuli joku luonto-ohjelma töllöstä, ja siinä oli Suomen kevät meneillään, ja molemmat hihkuimme samaan aikaan että ”mä voin melkein haistaa ton!” Kevään tuoksu. <3
Se on kyllä tosiaan jännää miten vahvasti tuoksuihin yhdistyy muistoja ja jotenkin se vaan vahvistuu vuosien kuluessa. Ajattele kohta ollaan jo ihan oikeasti keväässä. Ihanaa ystävänpäivää sinulle <3