Halusin näin jouluaaton aamuna tulla toivottamaan teille kaikille oikein ihanaa ja tunnelmallista joulun aikaa. Blogi on elänyt hiljaisena jo melkein puolisen vuotta enkä tiedä mikä sen tulevaisuus on, sen saa aika näyttää. Täällä porisee riisipuurot hellalla ja sytyttelen kynttilöitä ja laitan joulumusiikin soimaan. Kohta on aika herättää muu perhe puurolle ja nauttimaan tästä vuoden odotetuimmasta juhlapyhästä.
Ihanaa ja rakkauden täyteistä joulua, nauttikaa ja pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne.
———
Vill så här på julaftonsmorgonen titta in och önska er alla en riktigt god juletid. Bloggen har varit tyst i snart ett halvt år och jag vet inte hur det blir med den i framtiden, det får tiden visa. Här puttrar risgrynsgröten på spisen och jag går omkring och tänder ljus och ska snart väcka dom andra i familjen. Nu är det tid för julefrid och att njuta av årets mest efterlängtade högtid.
Önskar en fin och kärleksfull jul, njut och ta hand om er själva och varandra.
Sateista tiistai-iltaa kasvihuoneesta. Nappasin täältä muutamat kuvat tässä yhtenä iltana. Kasvihuoneemme on tänä kesänä pelkistetympi kuin koskaan aikaisemmin ja jotenkin minä tykkään siitä. Ensimmäisinä vuosina olin niin innoissani että tänne tuli laitettua liikaa kaikkea. Olihan sekin ihan mukavaa mutta less is more pätee kuten yleensä. Vaikka kasvihuoneeksi tätä kutsutaan niin mitään hyötyviljelyä täältä ei löydy. On meillä ollut kurkkua, tomaatteja, mansikkaa ja yrttejä täällä aikaisemmin. Nyt täällä on ainoastaan tuo tumma lehtinen oxalis, eli kolmiokäenkaali kai suomeksi, ja viiniköynnös. Tuo viiniköynnös selvisi talvesta ensimmäistä kertaa ja on kasvanut jo melkein tuonne parrujen yli. Köynnöshumala tunkee myös sisälle ulkopuolelta. Siinä on muuten kasvi jolla on ihan hurja kasvuvoima ja sen kanssa kannattaa olla vähän varuillaan että mihin sitä istuttaa sillä se ihan oikeasti tunkee läpi rakenteiden. Täällä kasvihuoneessa se ei niin haittaa mutta en sitä kylläkään istuttaisi mihinkään talon tai muun tärkeämmän rakennuksen viereen.
———
Hej från växthuset denna småregniga tisdagskväll. Tog några bilder här inne för någon kväll sedan. Vårt växthus är väldigt sparsmakat i år, det har nog knappast aldrig förr varit så pass tomt på växter faktiskt. Men jag gillar det på något vis. Under de första åren blev det nog lite för mycket här inne i ivern, men nu känns det bättre så här. Less is more stämmer så bra på det mesta. Även om vi kallar det växthus så har vi inga odlingar här. Förut har vi nog haft gurka, tomat, jordgubb och örter. Nu finns här endast en mörkbladig oxalis och så vinrankan. Första året som vinrankan klarade vintern och nu har den vuxit sig ända upp till takbjälkarna. Också humlen har trängt in sig utifrån. Där är en växt som har en alldeles otrolig växtkraft och det lönar sig att vara lite försiktig med var man planterar den för den kommer verkligen igenom tak och väggar. Här i växthuset gör det inte så mycket men skulle nog inte plantera den nära huset eller någon annan viktigare byggnad.
Tämä on meille sellainen fiilistelytila joka elää vuodenaikojen mukaan. Ehkä johonkin tyhjään ruukkuun voisi vielä etsiä jotain kivaa mutta yritän tietoisesti pysyä poissa puutarhaliikkeistä sillä yleensä ostan sieltä kuitenkin aivan liikaa. Yhden sellaisen puutarhaliikkeessä käynnin jälkeen pihalla odottaa nytkin viisi ruusua istutusta ja totuus on se ettei niille ole edes tilaa ennen uuden penkin perustamista. Ja ennen kun voi aloittaa uuden penkin kaivamista täytyisi siirtää tyttären trampoliini. Joten näistä harmittomista käynneistä puutarhaliikkeissä voi koitua varsin suuritöisiä juttuja.
———
Det här är mer ett rum för mys och ett rum som får leva med årstiderna. Kanske jag ännu fyller någon kruka med något fint i sommar men försöker med avsikt hålla mig borta ifrån trädgårdsbutiker för oftast köper jag alldeles för mycket därifrån. Som bäst väntar det fem stycken rosor på plantering efter ett sådant besök och sanningen är att jag inte ens har någon plats för dem innan jag grävt en ny rabatt. Innan jag kan börja gräva en ny rabatt måste dotterns trampolin flyttas. Dessa oskyldiga besök till trädgårdsbutiker kan med andra ord lätt resultera i väldigt mycket jobb.
Tätä minä odotan aina kesältä kaikista eniten. Että voin poimia kukkia kimpuiksi omalta pihaltani. Haaveena ja tavoitteena on aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn asti runsaana kukkiva piha ja joka vuosi yritä askel kerrallaan viedä sitä siihen suuntaan. Kukissa on vaan ongelmana runsauden pula jota ei tämä nykymaailma someineen helpota laisinkaan. Koko ajan löytää ja näkee uusia ihania kukkia joita olisi pakko saada omallekin pihalle. Tänä vuonna päätinkin satsata ainoastaan kukkiin ja ajattelin että voisin omassa postauksessa esitellä vähän mitä tänä vuonna kukkapenkeistäni löytyy.
———
Det här längtar jag allra mest efter om sommaren. Att få plocka blommor från egen trädgård till små buketter. Drömmen och målet är att ha en trädgård som blommar rikligt från tidig vår till sen höst och varje år försöker jag föra den i rätt riktning, ett steg i taget. Problemet är bara det att det finns oändligt med vackra blommor. Dagens värld med Instagram och internet hjälper inte precis eftersom jag hela tiden får syn på nya sorter av blommor som jag också vill ha hos mig. I år har jag valt att satsa endast på blommor och jag tänker att jag kunde visa er lite vad jag har i mina blomrabatter i år ett eget inlägg.
Tämän kimpun poimin perjantai-iltana. Pionit kukkivat erityisen upeasti tänä vuonna ja nyt vuorossa ovat nuo pienemmät nuput jotka yleensä kuivuvat kasaan ennen aukeamista.
———
Den här buketten plockade jag på fredagskvällen. Pionerna blommar som aldrig förr, nu er de mindre knopparna som oftast bara torkar bort i tur.
Tänä vuonna meitä ei suoranaisesti hemmotella lämpimillä kesäilloilla mutta aika kauniilla sellaisilla kuitenkin. Jopa täällä meren ympäröimällä saarella on ollut poikkeuksellisen tyyntä useampana iltana ja usein myös päivisin. Ja jos aurinko vielä sattuu näyttäytymään, ulkona on erittäin kaunista iltaisin ja hyvin tarkenee kun pukee villasukat ja kevyttoppatakin päälle. Ajatella, heinäkuussa tuollainen pukeutumis varustus. En ihan heti muista toista samanlaista heinäkuuta. Itse tykkään kävellä ympäri pihaa iltaisin. Kastelen ja nypin kukkia, taistelen lehtikirvoja vastaan ja mietin elämää ja maailman menoa. Kuuntelen lintujen iltakonserttia ja yritän tallentaa nämä hetket sydämeeni talvea varten.
———
I år blir vi inte bortskämda med varma sommarkvällar precis, men med rätt så vackra kvällar ändå. Det har varit nästan lite märkligt vindstilla och spegelblanka kvällar här på ön och om solen ännu råkar visa sig är det mycket vackert ute om kvällen. Klär mig i yllesockor och en lätt dunjacka och då klarar jag mig utan att frysa. Tänk att ha en sådan klädmundering på sig i juli, kan inte minnas det skulle ha hänt förut. Själv tycker jag om att gå omkring i trädgården om kvällen. Vattnar och plockar bort vissna blommor, slåss mot bladlöss och funderar på livet och världens gång. Lyssnar på fåglarnas kvällskonsert och försöker att spara de här stunderna i hjärtat inför den långa vintern.
Löysin katkenneen pionioksan tässä yhtenä iltana ja sain sen pelastettua kirppikseltä löytämääni maljakkoon. Yleensä en koskaan raaski leikata näin pitkää oksaa pioneistani mutta nyt se oli valmiiksi katki ja onhan se upea. Sytytin kynttilät kasvihuoneeseen ja istahdin riipputuoliin. Tuo riipputuoli on ihan paras paikka istua. Kasvihuoneen ikkunan ulkopuolella kukkii New Dawn köynnösruusu ja nuo pari vuotta sitten Ruotsista ostetut kynttilänjalat ovat edelleen niin kovin mieluisat.
Mukavaa perjantai-iltaa!
———
Hittade en avbruten pionkvist här en kväll och hann få den räddad innan den hade hunnit torka bort. Den fick stå i min loppisfyndade vas. Brukar aldrig själv våga klippa så långa pioner från min rabatt, men nu var den ju avbruten färdigt och visst är den fin. Tände ljusen i växthuset och satt mig en stund i hängmattan, vilken för övrigt är den bästa platsen att sitta på en sommarkväll. Utanför fönstret blommar klätterrosen New Dawn och ljusstakarna jag köpte i Sverige för två år sedan är fortfarande lika fina.
Trevlig fredagkväll!
Cosmos bipinnatus, punakosmoskukka. Minun uusin kukkarakkaus. Miten monta kukkarakkautta yhdellä ihmisellä voikaan olla? Erittäin monta jos minulta kysytään. Minulla on jo monena kesänä ollut kukkakaupasta ostettu valkoinen punakosmoskukka ruukussa terassilla, mutta se ei vedä vertoja näihin itse siemenestä kasvatettuihin. Vaikka ne ovat vielä pieniä ja lyhytvartisia niin ne ovat jo vieneet minun sydämeni. Näissä(kin) lähti mopo vähän käsistä ja kylvin niitä melkein kaikissa väreissä ja muodoissa. Ja kun yleensä nuo minun esikylvöt eivät oikein ole onnistuneet niin kylvin sitten koko pussin siemeniä jokaisesta sortista mikä johti siihen että meinasin myöhemmin hukkua taimiin koska nämä lähtivät tosi hienosti kasvuun.
———
Cosmos bipinnatus, rosenskära. Min nyaste blomförälskelse. Hur många blomförälskelser kan en människa riktigt ha? Väldigt många om ni frågar mig. Jag har redan i några somrar haft en vit rosenskära som jag köpt på blombutiken i kruka på terassen, men inget går upp mot dessa som jag odlat själv från frö. Trots att de ännu är små och korta i stjälkarna har de redan nu stulit mitt hjärta. Blev igen en gång alltför ivrig och sådde dem i nästan alla tänkbara färger och former. Och eftersom mina frösådder förut inte lyckats så bra sådde jag ju hela påsarna på en gång vilket resulterade i att jag till slut nästan drunknade i plantor för dom här grodde fint.
On näihin uponnut työtä ja rakkautta. On kasteltu, koulittu, peitelty ja kannettu edes takaisin kevätpakkasilta suojaan. Tilaa ei pihalla edes ollut mutta mies oli niin kultainen ja kaivoi niille eräänä viikonloppuna oman penkin kun en itse työkiireiltäni ehtinyt. Mutta kyllä kannatti, nyt ne palkitsevat suloisilla kukillaan. Toivon mukaan saan nauttia niiden kukista vielä monta kuukautta. Tosin sitähän ei koskaan voi tietää kun kyseessä on kukat ja puutarhajutut. Se kun ei ole ainoastaan itsestä kiinni, mikä aika ajoin stressaa minua valtavasti. Perfektionisti kun olen.
Nyt ulos nauttimaan auringosta kun se vihdoin näyttäytyy.
———
Har satt ner en hel del jobb och kärlek på dem. Det har vattnats, skolats om, täckts in och burits fram och tillbaka på grund av nattfrosten. Egentligen hade vi ingen plats för dem på gården, men mannen var så snäll att han en helg grävde en helt ny rabatt för dem när jag själv jobbade och inte hann. Och nu belönar de mig med de allra sötaste blommorna. Hoppas jag får njuta av deras blommor ännu i flera månader framåt. Fast det vet man ju aldrig när det gäller blommor och trädgård. Så många saker som inverkar och det går inte att styra över allting själv, vilket ibland stressar mig. Perfektionist som jag är.
Nu ut och njuta av solen när den äntligen visar sig.
Kimpullinen kukkia kesäyössä. Itse asiassa tämä oli meidän juhannuskimppu jonka tein pitkälti oman pihan kukista, ainoastaan nuo heinät ovat kaupasta ostettu. Mirrinminttua, pioneja, isotähtiputkea, kosmoskukkaa ja morsiusleinikkiä sekä vähän rikkaruohoja. Kuvattu juhannusaaton aattona laskevassa ilta-auringossa minun suosikki paikassani tässä lähellä meitä. Nämä maisemat ihastuttavat niin kesällä kuin talvellakin. Aina yhtä rauhalliset ja voimaannuttavat. Tätä kuvatessa peuratkin juoksi ohitse.
———
En bukett blommor i sommarnatten. Det här var vår midsommarbukett som jag främst gjorde av mina egna blommor ifrån trädgården, endast grässtråna är köpta på blombutiken. Kattmynta, pioner, stjärnflocka, rosenskära och stormhattsranunkel samt lite ogräs. Fotad i solnedgången kvällen innan midsommarafton på min favoritplats här nära oss. Alltid lika vackert här, sommar som vinter. Rofyllt och energigivande på något vis. Även rådjuren sprang förbi här medan vi fotade.
Uusi viikko on lähtenyt käyntiin ja tämä viikko lomaillaan koko perheen voimin. Ilman mitään sen suurempia suunnitelmia, ehkä joitain pieniä retkiä johonkin tähän lähelle ja elämää ilman aikatauluja, sillä sehän lomalla on parasta. Täällä kotona on meneillään aitaprojekti. Vihdoinkin mies suostui tähän projektiin muutaman vuoden jankkaamisen jälkeen. Ja siitä tulee juuri niin hyvä kuin osasin odottaa.
Iloa ja toivon mukaan vähän aurinkoakin uuteen viikkoon!
———
En ny vecka är igång och den här veckan är vi alla lediga. Utan några större planer, kanske några små utflykter här i trakterna, men framförallt ett liv utan tidtabeller för det är ju grejen med semester. Här hemma har vi påbörjat ett staketprojekt. Äntligen fick jag mannen övertalad till detta efter många års tjatande. Och det blir just så bra som jag hade tänkt mig.
Glädje och hoppeligen även lite sol till er vecka!
Ihanaa olla taas kotona pienen kesäreissun jälkeen. Tai ollaan me oltu kotona jo muutama päivä, mutten ole saanut tätä postausta aikaiseksi aikaisemmin. Oltiin mökkeilemässä järvimaisemissa, onhan se lomaa ihan eri tavalla kun poistuu hetkeksi kotoa vaikka kotihiiri olenkin. Vanhempani pitivät sillä aikaa hyvää huolta kissasta ja kukistani. Heti kotiin tultuamme oli ensin tehtävä pihakierros ja kaikki oli jotenkin kasvanut ihan silmissä muutaman päivän aikana. Olin vähän huolissani etten ehtisi reissun takia nauttia näistä vaaleanpunaisista pioneista mutta täällä ne odottivat minua upeassa kukassa. Se tässä viileämmässä kelissä on hyvä että kukat kestävät kauemmin.
———
Härligt att vara hemma igen efter en liten sommarresa. Eller vi har nog hunnit vara hemma redan i några dagar, men jag har inte fått postat något här trots att jag tänkt det varje dag. Vi var på en liten stugsemester bland vackra insjöar och visst känns det mer som semester när man är borta hemifrån, även om jag älskar att vara hemma. Mina föräldrar tog väl hand om katten och mina blommor under tiden. Så fort vi kom hem var det en trädgårdsrunda som gällde först av allt och allt hade vuxit så mycket på bara några dagar. Var lite orolig att jag inte skulle hinna njuta av den här ljusrosa pionen på grund av semestern, men här väntade den i full blom när vi kom hem. Fördelen med det här kyliga vädret är att blommorna håller längre.
Poimin muutamat sateen kaatamat oksat pionista maljakkoon. Näitä kuvia katsellessani mietin että onpa meillä vähän tylsän näköinen kesäkoti. Samat kynttiläkipotkin pöydällä kesät talvet vuodesta toiseen. Näin kesällä kaikki huomio kiinnittyy enemmän ulkoelämään, vaikka tämä kesä kyllä tuntuu kuluvan enemmän sisällä kuin ulkona sään takia. Tavallaan tunnelmallista sekin, kun voi käpertyä viltin alle villasukat jalassa sateen ropistessa. Sen taidankin tehdä seuraavaksi sillä sain onneksi kitkettyä ja siivottua muutaman kukkapenkin ennen kun alkoi jälleen satamaan.
Tunnelmallista iltaa!
———
Plockade in några regntunga pioner. Tänkte att vi har nog ett ganska tråkigt sommarhem just nu när jag tittade på dom här bilderna. Samma ljuslyktor till och med, sommar som vinter och från år till år. Men så här på sommaren går all koncentration till livet utomhus, fast i år verkar nog sommaren tillbringas mer inomhus än utomhus på grund av vädret. Rätt så mysigt det också på sitt sätt. Att krypa under en filt när regnet smattrar mot taket. Tror jag ska göra det till nästa nu när jag som tur hann få rensat i några blomrabatter innan det igen började regna.
Ha en mysig kväll!
Hei heinäkuu. Miten voi olla jo heinäkuu? Jotenkin iski taas se tuttu tunne että, apua, kohta on kesä jo ohi. No ei nyt kuitenkaan, mutta nopeastihan tämä aina menee. Ja lyhyt on myös kukkien loisto, nämä valkoiset pionit ovat jo tiputtaneet terälehtensä maahan. Onneksi vaaleanpunainen Sarah Bernhard vasta availee pulleita nuppujaan kasvihuoneen vieressä olevassa penkissä. Tässäkin on kaksi Sarah Bernhardia näiden valkoisten joukossa mutta ainoastaan toinen niistä kukki kolmella kukalla tänä vuonna. Ne menivät viime vuonna tosi huonoon kuntoon paahtavassa auringossa ja kuivuudessa. Saa nähdä piristyykö ne vielä vai joutaako ne pois tästä ensi keväänä.
———
Hej juli. Hur kan det redan vara juli? Fick igen den där lite stresslagda känslan om att, nej hjälp snart är sommaren förbi. Nå inte riktigt än som tur, men visst går det alltid alldeles för fort. Och underbart är kort även när det gäller blommorna. Dom här vita pionerna har redan fällt allt sitt vita fluff till marken. Till all lycka öppnar den ljusrosa Sarah Bernhard pionen först nu sina knoppar vid växthuset. Har även två Sarah Bernhard här med dessa vita pioner men de tog stryk i hettan och torkan förr året. Få se om de orkar ta sig eller måste de bort nästa vår.
Kuivaa on nytkin kuten kellertävästä nurmikosta huomaa. Meidän nurmikko kuivuu todella helposti ja nopeasti. Tulevaisuudessa haluaisin pienentää nurmea. Tilalle kukkapenkkejä ja ehkä jotkut kauniit sorapolut niiden väliin. Suunnitelmissani on tehdä vielä yksi uusi kukkapenkki tänä kesänä johon tulee ainakin paljon erilaisia ruusuja. Katsotaan ehdinkö ja jaksanko toteuttaa mutta aina on ihanaa suunnitella jos ei muuta.
———
Torrt är det också i år som det syns på den gula gräsmattan. Vår gräsmatta torkar så fort och blir gul. Inte så vackert direkt och i framtiden hoppas jag på mindre gräsyta och mer blomrabatter. Eventuellt kantade med grusgångar. Tänker att göra mig ännu en ny blomrabatt i år som jag vill fylla med olika rosor åtminstone. Återstår att se om jag hinner och orkar, men att planera är ju halva nöjet om inte annat.
Kiireisen kevään ja alkukesän jälkeen minulla on taas mahdollista ottaa vastaan enemmän valokuvauksia. Jokaisella vuodenajalla on oma viehätyksensä, mutta näin kesällä valo on parhaimmillaan. Hinnasto ja yhteydenottolomake löytyy täältä ja portfolioni löytyy vuorostaan täältä. Olen myös avannut valokuvaukselle oman tilin Instagramiin @sommarbackaphotography sekä Facebook sivut samalla nimellä.
Ystävällisin terveisin Janina / Sommarbacka Photography
———
Efter en bråd vår och sommar har jag igen möjligt att ta emot mer fotograferingar. Varje årstid har sin charm, men ljuset är som bäst och vackrast så här på sommaren. Här hittas info om pris och här finns min portfolie. Har även öppnat ett eget konto för fotograferingen på Instagram @sommarbackaphotography samt Facebook.
Vänliga hälsningar Janina / Sommarbacka Photography
Sinne meni juhannus. Olipa upea juhannus, niin lämmintä että eihän se melkein edes tuntunut juhannukselta kun on tottunut siihen että juhannuksena yleensä sataa ja on koleaa. Meillä vietettiin perinteinen juhannus kukkaseppeleineen ja ruokineen. Kävelty yöttömässä yössä ja onnistuttu kääntämään vuorokausirytmin ihan päälaelleen. Tämän vuotinen kukkaseppele koostui kukkakaupan kukista. Niittykukistahan se oikea tunnelma syntyisi, mutta tällä kertaa näin. Itse asiassa en ole tänä keväänä ja alkukesänä poiminut yhden yhtäkään luonnonkukkaa valkovuokkoja lukuun ottamatta. Kyllä harmittaa että missasin kielot ja koiranputket.
———
Så var midsommaren över. Vilken ljuvlig midsommar vi fick, så varmt att det knappt kändes som midsommar när man är van vid att det oftast regnar och är kyligt på midsommaren. Här har vi firat en traditionell midsommar med blomsterkrans, sill och nypotatis. Promenerat i den ljusa midsommarnatten och lyckats vända upp och ner på dygnsrytmen. Årets blomsterkrans bestod av köpeblommor. Ängsblommor ger ju mer den rätta känslan, men nu fick det blir så här i år. Jag har faktiskt inte plockat en endaste naturblomma i år, om vi bortser från vitsipporna. Så tråkigt att jag missade liljekonvaljerna och hundlokan.
Kovin on taas ruosteessa tämä bloggaaminen ja fiilikset sen suhteen ovat vähän niin ja näin tällä hetkellä. En tiedä kuinka aktiivisesti jatkan, mutta aina silloin tällöin tänne tulee vähän ikävä. Mietin kuitenkin usein, ehkä liiankin usein, että onko minulla mitään annettavaa ja nykyään myös sitä että mitä tämä antaa minulle itselleni? Onko se sen ajan arvoista? Mutta katsotaan ajan kanssa miten tämä tästä kehittyy.
Ihanaa kesäkuun viimeistä viikkoa.
———
Det här bloggandet är igen rostigt och känslorna kring det är väldigt tudelade just nu. Vet inte hur aktivt jag kommer att uppdatera i framtiden, men saknar bloggen alltid ibland. Men funderar mer ofta nuförtiden om jag har något att ge med detta och också på det att vad ger det mig själv? Är det värt all tid och möda? Men vi ser tiden an hur det blir.
Ha en fin ny vecka, sista veckan i juni blir det ju redan.
Hei taas pitkästä aikaa. En ole unohtanut koko blogia mutta aika ei vaan kertakaikkiaan riitä. On niin paljon töitä ja niiden päälle sitten vielä nuo puutarhatyöt joten koneella istumiselle ei vaan löydy aikaa. Kuvia napsin vähän väliä mutta en ehdi käydä niitä läpi ja saada niitä tänne blogiin asti. Tulppaanit kukkivat parasta aikaa ja kaikista aurinkoisimmilla paikalla ne ehtivät jo kukkia. Niin harmi kun kaikki aina menee niin nopeasti ohi ja jotenkin huomaan että koen jopa pientä stressiä ja haikeutta kun tuntuu etten oikein ehdi nauttia ja sisäistää näitä vuoden kaikista ihanimpia hetkiä.
———
Hei igen, det var länge sedan. Jag har inte glömt bloggen men har bara helt enkelt inte haft tid. Har så mycket jobb och sen ännu allt trädgårdsjobb utöver det så det finns ingen tid att uppdatera här inne. Fotar lite bilder mellan varven, men hinner inte gå igenom dem och få dem publicerade här på bloggen. Nu blommar tulpanerna och på de allra soligaste ställena har de redan blommat över. Så tråkigt när allting går så fort och jag känner det nästan lite vemodigt och stressigt att jag inte hinner stanna upp och ta in alla de här finaste ögonblicken på året. Älskar ju våren.
Meinasi jo aikaisin keväällä päästä itku kun peurat olivat taas syöneet jokaisen tulppaanin, mutta onneksi ne olivat niin aikaisin liikkeellä ettei nuput olleet vielä kehittyneet joten ainoastaan lehdet saivat osumia kuten kuvistakin huomaa. Ulkona on niin kaunista juuri nyt, eilen illalla töistä tullessani ihailin tuota vehreyttä. Melkein kuin hattarapilviä nuo kukkivat omenapuut ja norjan angervot.
Viikko koululaisten kesälomaan, aivan uskomatonta. Voi kunpa ajankulua voisi edes pikkuisen hidastaa juuri nyt.
Kaunista viikonloppua!
———
Tänkte nästan gråta tidigare i våras när rådjuren igen en gång hade ätit på varenda en tulpan. Men som tur var dom så tidigt ute att knopparna ej ännu hade bildats så det vara bara bladen som fick sig., vilket man kan se på bilderna också. Har täckt över dem med nät och fiberduk till nätterna just för att försöka undvika att dom blir uppätna. Stort jobb men absolut värt mödan. Det är så otroligt vackert ute nu. Igår kväll när jag körde hem från jobbet beundrade jag all grönska. De blommande äppelträden och brudspireorna ser nästan ut som vita fluffiga moln av sockervadd.
En vecka kvar till skolornas sommarlov, helt otroligt. Tänk om man bara kunde sakta ner på tiden just nu.
Ha ett vackert veckoslut!
Kimpullinen valkovuokkoja. Tämä on ainakin omalla kohdallani vuoden odotetuin, rakkain ja merkityksellisin kukkakimppu. Näihin pieniin kukkiin liittyy niin paljon tunteita ja muistoja jo ihan lapsuudesta lähtien. Tänäkin vuonna kävin heti ilmojen lämmettyä päivittäin tutkimassa että joko niitä löytyisi. Jotenkin minusta tuntuu ettei valkovuokkoja ole tänä vuonna ihan niin paljon kun aikaisempina vuosina. Paljon lehtiä muttei kukkia. Ehkä viime kesän ja alkukevään kuivuus on vaikuttanut.
———
En bukett med vitsippor. Det är för mig personligen åtminstone den mest efterlängtade och betydelsefulla buketten på hela året. Finns så mycket känslor och minnen förknippade till dessa enkla små blommor. Även i år började jag spana efter dem så fort vädret blev lite varmare och jag tycker det finns mindre vitsippor i år än förut om åren. Mycket blad men inga blommor. Kanske torkan som inverkat.
Viime päivinä on ollut tosi kylmää ja vielä eilen satoi lunta ja räntää. Tavallaan viileämmät kelit olivat paikallaan sillä luonnossa kaikki tuntui räjähtävän kukkaan aivan liian aikaisin ja nopeasti. Ihan näin kylmää ja lunta ei nyt sentään olisi tarvinnut tulla. Olen kantanut minun pikkuisia taimia edestakaisin mutta tänään osa niistä sai jälleen muuttaa ulos kesähuoneeseen. Tämä vapaapäivä on muutenkin mennyt taimien parissa ja nyt on viimeisetkin esikasvatetut taimet koulittu tältä erää. Tästä on hyvä jatkaa uuteen viikkoon ja odottaa lämmön paluuta.
———
Det har varit så kallt de senaste dagarna och ännu igår snöade det här hos oss. På sitt sätt tycker jag det var på sin plats med lite svalare väder eftersom naturen fullkomligen exploderade i grönska och blom så tidigt och fort. Men riktigt så här kallt och snöigt skulle det inte ha behövt bli. Har flyttat in och ut på mina små plantor, men idag fick en del av dem igen flytta ut i sommarrummet. Den här lediga dagen har jag tillbringat med att skola om de sista av min försådda plantor för den här gången. Nu är det bara att vänta på värmen och bra att påbörja en ny vecka.